Haikara
Haikara käveli juhlallisesti puron varrella, hänen silmänsä kirkkaalla vedellä ja hänen pitkä kaulansa ja terävä nokka valmiina nappaamaan todennäköisen herkkupalan aamiaisekseen. Kirkas vesi kuhisi kaloista, mutta mestari Haikara oli vaikea miellyttää sinä aamuna.
"Ei pikkukaloja minulle", hän sanoi. "Tällainen niukka ruoka ei sovi Haikaralle."
Nyt hieno nuori Ahven ui lähelle.
"Ei todellakaan", sanoi Haikara. "En edes vaivautuisi avaamaan nokkaani mihinkään tuollaiseen!"
Kun aurinko nousi, kalat jättivät matalan veden rannan läheltä ja uivat alas viileisiin syvyyksiin kohti keskiustaa. Haikara ei nähnyt enää kaloja, ja hyvin iloinen hän oli lopulta saadessaan aamiaiseksi pienen Etanan.


























